Loukkaantuneet luonnonvaraiset eläimet

Apua tarvitseva loukkaantunut tai orvoksi jäänyt eläin on toimitettava mahdollisimman pian asiantuntevaan hoitoon. Älä ota itse hoitoon mitään eläintä, ellet ole aivan varma että se on avun tarpeessa. Ota mieluummin aina yhteyttä asiantuntevaan tahoon ennen toimimista. Suurikokoista vahingoittunutta eläintä on turvallisuussyistä parempi olla lähestymättä, mutta loukkaantuneesta eläimestä on ilmoitettava viranomaisille.


Oravat

Aikuiset loukkaantuneet oravat ovat yleensä jääneet joko auton alle tai esim. kissan saaliiksi. Aikuisen pahoin vammautuneen oravan hoitaminen on mahdotonta. Eläin tulee toimittaa eläinlääkärille, joka pystyy arvioimaan, voidaanko eläin ensiavun jälkeen vapauttaa vai onko eläimen lopettaminen armeliainta. (Lähde: Hesy.fi)

Jos poikanen on ollut kissan tai koiran käsittelyssä, poikanen täytyy aina toimittaa asiantuntijan tarkistukseen, vaikkei näkyviä vammoja olisikaan. (Lähde: pk-esy.fi Tiina Kinnunen).

Jänis ja rusakko

Poikanen saattaa tarvita apua, jos sen emo on kuollut tai lähellä on kuolleita tai loukkaantuneita sisaruksia. Poikanen tarvitsee myös apua, jos se on märkä ja/tai kylmissään tai selvästi loukkaantunut. Kissan tai koiran käsittelyssä ollut poikanen täytyy aina toimittaa asiantuntijan tarkastukseen, vaikkei näkyviä vammoja olisikaan. Ota yhteyttä asiantuntijaan, ennen kuin kosket poikaseen, hän osaa neuvoa, kuinka tilanteessa tulee toimia! (Lähde: pk-esy.fi Tiina Kinnunen)

Siili

Jos siilissä on nähtävillä sairauden merkkejä tai se on loukkaantunut, se tarvitsee apua. Sairauden merkkejä ovat, että siili: horjuu, ei jaksa kävellä, yskii, kyyhöttää paikallaan (huomaa että siili käpertyy vaaran uhatessa paikalleen) siilissä näkyy kärpäsentoukkia. (Lähde: pk-esy.fi Tiina Kinnunen) Marjaverkkoon takertunut piikikäs siili ei pääse itse irti, vaan irti pyristellessään se sotkeutuu verkkoon aina vain pahemmin. Marjaverkon lanka on hyvin viiltävää ja aiheuttaa irti pyrkivälle siilille syviä haavoja. Haavat tulehtuvat helposti ja niihin saattaa tulla jopa kärpäsentoukkia. (Lähde: TESY Heidi Leyser-Kopra)

Pikkulinnut
Aikuiset loukkaantuneet pikkulinnut voidaan joissain tapauksissa parantaa, mikäli linnun vammat eivät ole suuret. Toipumisen kannalta on erittäin tärkeää, että eläin toimitetaan hoitoon välittömästi. Esimerkiksi murtumakohta alkaa luutua heti onnettomuuden jälkeen, ja “itsestään” paranevat luut luutuvat useimmiten täysin väärään asentoon. Väärään asentoon luutunutta vanhaa murtumakohtaa ei voida enää korjata. (Lähde: Hesy.fi)

Jos lintujen kärsimykset ovat ilmeisen huomattavia tai niiden selviämisennuste erityisen huono, on ne kuitenkin parempi lopettaa mahdollisimman nopeasti vaikuttavalla tavalla. Lopettaminen paikan päällä on lähes aina linnulle pienempi kärsimys, kuin stressaava kuljetus muualla lopetettavaksi. (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry)

Ennen auttamista on kuitenkin syytä varmistua muutamista seikoista (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry):

1.       Selvitä onko lintu todellakin lentokyvytön tai muuten hädässä. Jotkut lintuyksilöt ovat poikkeuksellisen pelkäämättömiä ja lähtevät lentoon vasta aivan ihmisen jaloista. Kesällä luonnossa on paljon lentokyvyttömiä poikasia, joihin ei pääsääntöisesti tule koskea (ks. kohta 4). Jos täysikasvuiseksi arvioimasi lintu ei selvästi näytä loukkaantuneelta, lähesty sitä varovasti ja katso päästääkö se kosketusetäisyydelle.

2.       Usein parasta on ruokkia lintua sille paikalle, mistä se löydettiin. Linnun kiinniottaminen ja kuljetus aiheuttaa sille voimakkaan stressin, josta usea jo valmiiksi heikossa kunnossa oleva lintu ei selviä. Nämä toimet ovat siksi viimeisiä auttamiskeinoja. Katso kuitenkin, ettei lintuun kohdistu löytöpaikalla välitöntä vaaraa. Lisätietoa eri lajiryhmille sopivasta ravinnosta löydät alempaa.

3.       Voimaperäisillä auttamistoimilla (kiinniotto, tarhaus, lopetus jne.) ei useinkaan ole erityinen kiire. Monesti on parempi seurata linnun tilan kehitystä ensin.

4.       Kesällä poikasaikaan tulee lentokyvyttömien lintujen suhteen olla erityisen varovainen. Suurin osa lentokyvyttömistä linnuista on silloin poikasia. Yleisohjeena voidaan sanoa, ettei linnunpoikasia kannata lähestyä tai yrittää auttaa, ellei niihin ei kohdistu ilmeistä varaa. Monet maassa olevat linnunpoikaset vaikuttavat avuttomilta, mutta tavallisesti niillä ei ole varsinaista hätää. Niiden emot vartioivat niitä lähistöltä. Yksinäisen linnunpoikasen luota onkin parempi siirtyä nopeasti kauemmas, jotta emot uskaltavat tulla ruokkimaan ja lämmittämään sitä.

5.       Ikkunaan tai autoon törmänneet linnut toipuvat usein itsestään. Ellei linnuissa ole näkyviä vammoja, ne ovat voineet saada vain lievän aivotärähdyksen. Tällaiset tapaukset voi hoitaa pitämällä niitä muutama tunti tai yön yli pimeässä pahvilaatikossa toipumassa, jonka jälkeen lintu yleensä pyrähtää laatikosta pirteänä lentoon. Toipumispaikka voi olla huoneenlämpöinen tai hieman tätä viileämpi.

Joitakin lintuja ei voi auttaa. Esimerkiksi sähköjohtoon lentäneen ja siipensä vakavasti loukanneen joutsenen tai tautien vaivaamaan syksyisen nuoren lokin tilanne on kokemusten mukaan toivoton. Tällaiset tapaukset on armeliaampaa lopettaa.

Kuva: Jenni Soininen